Mistä tulostimen musteet tehdään?

Vuosituhansien ajan ihmiset ovat hyödyntäneet mustetta kirjoittamiseen ja kuvien piirtelyyn. Jo noin 4 500 vuotta sitten muinaiset egyptiläiset ja kiinalaiset kehittivät varhaisia musteita sekoittamalla nokea ja liimamaisia sideaineita. Aikojen kuluessa on opittu yhdistelemään monenlaisia raaka-aineita, jotta muste olisi entistä pitkäkestoisempaa, tummempaa tai väreiltään eloisampaa. Musteen koostumus – eli sen sisältämät kemikaalit ja materiaalit ovat aina olleet olennaisessa roolissa. Hyvin suunniteltu musteseos varmistaa, että muste kiinnittyy kunnolla paperiin, kuivuu sopivasti ja säilyy haalistumatta pitkään.

Nykyään myytävissä tulostinmusteissa koostumus on avainasemassa. Kotona ja toimistoissa käytettävät musteet ovat aidosti huippuluokan kemiaa, joka on kehitetty toimimaan tarkasti laitteiden kanssa. Musteiden valmistajat ovat huolellisesti optimoineet niiden kemiallisen rakenteen, viskositeetin ja pigmentit kullekin tulostintyypille sopiviksi. Tämä takaa sen, että muste kulkeutuu tulostuspäihin tukkeutumatta, muodostaa tarkkoja pieniä pisaroita ja tuottaa paperille selkeät, tahraamattomat tulosteet.

Tässä artikkelissa syvennymme tulostinmusteiden koostumukseen ja siihen, kuinka eri musteissa käytetyt komponentit muovaavat tulostinmusteiden ominaisuuksia. Käymme läpi myös erilaisia mustetyyppejä – erityisesti mustesuihku- ja lasertulostimille tarkoitettuja tulostinmusteita.

Tulostinmusteen pääkomponentit

Tavallinen tulostinmuste koostuu monista komponenteista, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Yleensä muste sisältää väriaineen tai liukoisen väriaineen, liuottimen (neste, joka toimii kantaja-aineena), sideaineen sekä erilaisia lisäaineita. Seuraavaksi käymme läpi näitä ainesosia ja niiden rooleja musteen ja mustekasettien toimivuudessa.

Väriaineet ja pigmentit

Musteen olennaisin komponentti on värin tuottava aine, joita on kahta päätyyppiä: pigmentit ja liukoiset väriaineet (dyet). Pigmentit koostuvat kiinteistä, hyvin hienojakoisista värillisistä hiukkasista, jotka eivät liukene musteen nesteeseen.

Liukoiset väriaineet sen sijaan sulautuvat molekyylitasolla musteen liuottimeen. Käytännössä pigmenttihiukkaset jäävät paperin pintaan, kun taas liukoiset väriaineet imeytyvät paperin kuituihin nesteen mukana. Kummallakin tyypillä on omat etunsa ja haittansa. Pigmenttipohjaiset musteet ovat yleensä erittäin kestäviä: koska pigmentti ei liukene veteen tulosteet kestävät paremmin kosteutta ja auringon UV-säteilyä haalistumatta.

Useimmat kotikäyttöön tarkoitetut tulostimet ja mustekasetit hyödyntävät nykyään liukoisia dye-väriaineita värimusteissaan ja usein pigmenttipohjaista mustaa mustetta yhdistääkseen molempien teknologioiden parhaat puolet. Esimerkiksi monissa valokuvatulostimissa käytetään pigmenttimustaa tarkan tekstin tuottamiseen ja dye-pohjaisia väriaineita eloisien kuvien luomiseen.

Väripigmentit luovat intensiivisen ja peittävän värintoiston, mikä on tärkeää esim. pitkäaikaiseen säilytykseen tarkoitetuissa asiakirjoissa. Toisaalta pigmenttihiukkaset asettuvat paperin pinnalle ohueksi kalvoksi, joten ne voivat kulua pois voimakkaassa rasituksessa esim. hankaamalla ja kiiltävällä valokuvapaperilla pigmenttipohjainen muste voi irrota jos sitä naarmutetaan.

Pigmenttihiukkaset, jotka toimivat musteessa väriainejauheena, saattavat myös herkemmin aiheuttaa tukoksia tulostuspään suuttimissa, ellei musteen koostumusta ole tarkasti säädetty. Tämän vuoksi pigmenttimusteita hyödyntävissä tulostimissa käytetään usein laajempia suuttimia tai erikoistekniikoita tukkeutumisen ehkäisemiseksi.

Väripohjaiset liuotinmusteet tuottavat kirkkaita ja laajoja värisävyjä. Koska väriaine sekoittuu molekyylitasolla tasaisesti nesteeseen, näillä musteilla saavutetaan sulavia liukuvärejä ja erityisesti valokuvatulostukseen tarkoitettuja eläviä värejä sekä sävyjä.

Liuotinpohjainen muste imeytyy paperiin, mikä nopeuttaa kuivumista ja minimoi tahraantumisen heti tulostuksen jälkeen. Haittapuolena on vesiliukoisuus – kostuessaan tulosteen värit voivat levitä tai haalistua helposti.

Auringon ultraviolettisäteily voi pitkällä aikavälillä haalistuttaa liuotinpohjaisia värejä nopeammin kuin pigmenttipohjaisia, vaikka liuotinvärien valonkestoa on kehitetty merkittävästi.

Useimmat kotikäyttöön tarkoitetut tulostimet hyödyntävät nykyisin liuotinpohjaisia värejä värikaseteissaan ja usein yhdistävät mustan pigmenttimusteen optimoidakseen molempien teknologioiden vahvuudet. Esimerkiksi monissa eri valmistajien valokuvatulostimissa käytetään pigmenttipohjaista mustaa tarkan tekstintoiston saavuttamiseen ja liuotinpohjaisia värejä eloisien kuvien tulostamiseen.

Olipa kyseessä pigmentti tai liuotinväri, värikomponentin tarkoitus on sama: luoda toivottu sävy paperille. Pigmenttejä ja liuotinvärejä valmistetaan erilaisista kemiallisista yhdisteistä. Esimerkiksi hiilimusta, nokimainen musta pigmentti on laajalti käytössä eri tulostimissa ja mustepatruunoissa. Sitä on hyödynnetty musteissa jo antiikin ajoista lähtien, ja se on edelleen yleinen perusta nykyaikaisten mustepatruunoiden mustille sävyille.

Titaanidioksidia käytetään keskeisenä valkoisena pigmenttinä, joka lisää musteeseen peittävyyttä ja kirkkautta; sitä hyödynnetään esimerkiksi valkoisissa tai vaaleissa painoväreissä parantamaan peittoa ja kontrastia. Väriainepuolella taas käytetään paljon orgaanisia väriaineita, joista monet tulostinvärit ovat sukua tekstiiliväreille.

Liuottimet ja kantaja-aineet

Pelkkä väriaine, eli pigmenttijauhe tai väriliuos ei yksin riitä toimivan musteen luomiseen, vaan se tarvitsee liuottimen eli nestemäisen kantaja-aineen. Liuotin kuljettaa värin paperille ja vaikuttaa tulostinmusteen leviämiseen sekä kuivumisaikaan.

Yleisimmät tulostinmusteiden liuottimet ovat vesi ja siihen sekoitetut apuliuottimet. Suurin osa mustesuihkutulostimien musteista on vesipohjaisia, ja tulostimen musteen koostumuksesta voi olla jopa 50–70 % vettä.

Veteen sekoitetaan usein pieniä määriä alkoholeja tai glykoliyhdisteitä, kuten etyleeniglykolia, dietyleeniglykolia tai glyserolia. Nämä apuliuottimet haihtuvat hitaammin kuin vesi ja pitävät musteen kosteana tärkeissä kohdissa, kuten tulostuspään suuttimissa, estäen musteen kuivumisen ja kiteytymisen liian aikaisin.

Glykolit toimivat kosteutta ylläpitävinä ja hidastavina aineina: ne pitävät musteen juoksevana mustekasetissa ja tulostimen suuttimissa, kun tulostin on käyttämättömänä, mutta varmistavat, että mustepisara kuivuu riittävän nopeasti päästyään paperille asti.

Liuottimen valinta määrittää sen, miten muste kiinnittyy paperiin. Vesipohjainen muste imeytyy huokoiseen paperiin, kun taas öljy- tai liuotinpohjaisia musteita, joita käytetään tietyissä erikoistulostimissa ja teollisissa sovelluksissa jää enemmän paperin pinnalle tai ne edellyttävät pinnoitettuja materiaaleja. Perinteiset painokoneiden musteet olivat usein öljy- ja hartsipohjaisia, esimerkiksi pellava- tai soijaöljyyn sekoitettuja väripigmenttejä, mikä teki niistä paksuja ja hitaasti kuivuvia, mutta samalla erittäin kestäviä ja kiiltäviä tulosteita tuottavia.

Kotitulostimissa öljypohjaisia tulostinmusteita ei yleensä käytetä, koska ne eivät sovellu pieniin suuttimiin ja vaatisivat erilaista teknologiaa. Poikkeuksena ovat lasertulostimet, joissa käytetään nestemäisen musteen sijaan väriainetta eli toneria.

Liuottimen rooli on toimia musteen kuljettajana ja levittäjänä. Se vaikuttaa myös kuivumisnopeuteen: esimerkiksi nopeasti haihtuva liuotin, kuten alkoholi, voi saada musteen kuivumaan lähes välittömästi. Vastaavasti vesiglykoliseos kuivuu hitaasti, mutta se voi parantaa laatua tulosteissa.

Sideaineet

Sideaine on musteen komponentti, joka nimensä mukaisesti pitää ainesosat yhtenäisenä ja kiinnittää värin lopulliseen tulostuspintaan. Pigmenttipohjaisissa musteissa sideaine on erityisen tärkeä, koska liukenematon pigmenttijauhe vaatii polymeerin tai hartsin, joka sitoo pigmenttihiukkaset paperiin tulostuksen jälkeen.

Ilman sideainetta kuivunut pigmentti irtoaisi helposti paperin pinnalta. Tyypillisiä sideaineita ovat erilaiset polymeerihartsit. Esimerkiksi mustesuihkumusteissa käytetään usein akryyli- tai polyuretaanipolymeerejä pieninä lateksihiukkasina; tulostinmusteen kuivuessa nämä polymeerit muodostavat ohuen kalvon pigmentin ympärille, kiinnittäen sen paperin kuituihin.

Joissakin tapauksissa sideaineena voidaan käyttää luonnonpolymeerejä: historiallisissa musteissa hyödynnettiin arabikumia (puista erittyvää pihkaa) hiilimustan sitomiseen, ja nykyisin jotkin taide- tai kalligrafiamusteet saattavat sisältää sellakkaa tai gelatiinia sideaineena.

Liukoisissa dye-pohjaisissa musteissa sideainetta ei tarvita värin kiinnittämiseen, koska liukeneva värimolekyyli imeytyy suoraan paperin kuituihin ja tarttuu niihin itsestään. Siitä huolimatta dye-musteisiin voidaan lisätä pieniä määriä sideainetta tai hartsia parantamaan tulosteen pinnan sileyttä ja kestävyyttä – nämä voivat muodostaa ohuen kalvon, joka esimerkiksi estää värin leviämistä kosteassa ympäristössä tai lisää kiiltoa.

Sideaine vaikuttaa myös musteen viskositeettiin (juoksevuuteen) ja siihen, onko tuloste kiiltävä vai mattapintainen. Lasertulostimien jauhemaisessa väriaineessa sideaineena toimii itse muovijauhe, joka muodostaa värijauheen pääosan.

Laservärijauhe koostuu pigmentistä (esimerkiksi mustasta hiilimustasta tai värillisistä pigmenteistä), joka on sekoitettu termoplastiseen (lämmössä sulavaan) muovijauheeseen. Tulostuksen aikana väriaine sulaa paperiin muodostaen muovimaisen kalvon, joka pitää väripigmentin tukevasti paikallaan.

Muovi toimii siis sekä värin kuljettajana jauhehiukkasena että sideaineena lopullisessa tulosteessa. Tyypillisiä lasertulostinmusteen sideaineita ovat esimerkiksi styreeni-akrylaattikopolymeerit ja polyesterihartsit, joita käytetään myös muovien valmistuksessa, mutta tonerissa ne on jauhettu mikronikokoisiksi hienojakoisiksi hiukkasiksi.

Lisäaineet tulostinmusteissa

Musteen viimeinen komponentti koostuu erilaisista lisäaineista, joita lisätään pieninä määrinä säätämään musteen ominaisuuksia, kuten juoksevuutta, säilyvyyttä, tulostusjäljen tarkkuutta ja tulostimen toimintavarmuutta. Lisäaineita on useita erilaisia:

• Kosteudensäilyttäjät. Glykolit pitävät musteen kosteana, estäen sen ennenaikaista kuivumista suuttimissa. Ne myös säätelevät kuivumista, jotta neste haihtuu sopivassa tahdissa tulostuksen jälkeen.
• Tensidit. Pinta-aktiiviset aineet vähentävät musteen pintajännitystä, mikä helpottaa mustepisaroiden muodostumista ja niiden tasaista leviämistä paperille. Tämä takaa tarkan ja yhtenäisen tulostusjäljen, estäen pisaroiden jäämisen ”helmeksi” paperille tai suuttimien toimintahäiriöt.
• Puskurointi- ja stabilointiaineet. Nämä ylläpitävät musteen kemiallista tasapainoa, kuten oikeaa pH-arvoa, ja suojaavat tulostimen osia korroosiolta. Aineet, kuten EDTA-yhdisteet, sitovat metallijäämiä (esim. rautaa tai kuparia), estäen haitallisia reaktioita ja suuttimien tukkeutumista, mikä pidentää musteen säilyvyyttä.
• Biosidit ja säilöntäaineet. Vesipohjaisissa musteissa, jotka sisältävät orgaanisia yhdisteitä, biosidit estävät mikrobien, kuten bakteerien ja homeiden, kasvua, varmistaen kasetin pitkän säilyvyyden.
• Kuivumisenesto- ja liukasteaineet. Jotkin lisäaineet muodostavat tulostusjälkeen suojaavan kalvon, joka parantaa hankauksenkestävyyttä tai nopeuttaa kiinnittymistä. Esimerkiksi vaha tai silikoniöljy vähentää tulostuspään kulumista ja tekee tulosteesta kestävämmän. Painoväreissä on perinteisesti käytetty mehiläisvahaa, mutta mustesuihkumusteissa hartsit voivat toimia suojakalvon muodostajina.
• Varautumisen säätelyaineet. Lasertulostimissa värijauhe toimii sähköstaattisen varauksen avulla, joten hiukkasten varausta säädellään tarkasti. Varauksenhallinta-aineina käytetään esimerkiksi orgaanisia metalliyhdisteitä tai metallioksideja (kuten rauta-, sinkki- tai kromiyhdisteitä), jotka varmistavat värijauheen tarkan tarttumisen rummulle ja siirtymisen paperille, tuottaen terävän tulostusjäljen.
• Kitkanesto- ja virtauksenparantajat. Laservärijauheessa hyödynnetään usein savustettua silikaa (fumed silica), joka estää hiukkasia paakkuuntumasta ja pitää jauheen juoksevana. Silika tukee myös sähköstaattisen varauksen hallintaa, mikä on välttämätöntä tarkan tulostuksen kannalta. Nestemäisissä musteissa vastaavia hienojakoisia hiukkasia käytetään pigmenttien kasautumisen estämiseen.

Näiden lisäksi tulostimen musteeseen voidaan lisätä erikoismateriaaleja, kuten vaahdonestoaineita (estävät ilmakuplien muodostumista tulostusvaiheessa), hajusteita tietyissä erikoistilanteissa tai fluoresoivia aineita, jotka näkyvät vain UV-valossa. Näitä käytetään esimerkiksi turvamerkinnöissä, kuten asiakirjoissa tai tarroissa, joissa näkymätön muste paljastuu erityisvalaistuksessa.

Jokainen ainesosa on valittu huolellisesti tiettyä tarkoitusta varten, ja yhdessä ne varmistavat musteen soveltuvuuden tulostamiseen.

Komponentti	Tehtävä musteessa	Esimerkkejä
Kosteudensäilyttäjät	Estävät kuivumista suuttimissa, säätelevät kuivumista paperilla	Glykolit
Tensidit	Alentavat pintajännitystä, parantavat pisaroiden muodostumista ja leviämistä	Pinta-aktiiviset aineet
Puskurointi- ja stabilointiaineet	Ylläpitävät pH-arvoa, suojaavat korroosiolta, sitovat metallijäämiä	EDTA
Biosidit ja säilöntäaineet	Estävät mikrobien kasvua, pidentävät säilyvyyttä	Säilöntäaineet
Kuivumisenesto- ja liukasteaineet	Muodostavat suojakalvon, vähentävät kulumista	Vaha, silikoniöljy, hartsit
Varautumisen säätelyaineet	Säätelevät värijauheen sähkövarausta tarkan tulostuksen varmistamiseks	Metallioksidit, orgaaniset metalliyhdisteet
Kitkanesto- ja virtauksenparantajat	Estävät paakkuuntumista, parantavat jauheen virtausta ja varauksen hallintaa	Savustettu silika
Erikoisadditiivit	Estävät vaahtoamista, lisäävät turvamerkintöjä tai muita erikoistoimintoja	Vaahdonestoaineet, fluoresoivat aineet

Tulostustekniikoiden musteiden erot

Tulostustekniikka määrää musteiden tarvittavat ominaisuudet, jotka vaikuttavat niiden koostumukseen. Kotitulostimissa yleisimmät menetelmät ovat mustesuihku- ja lasertulostus. Mustesuihkutulostimet käyttävät nestemäistä mustetta, kun taas lasertulostimet perustuvat jauhemaiseen väriaineeseen eli toneriin. Näitä eroja katsotaan seuraavaksi.

Mustesuihku- vs. väriainekasetit (laserkasetit)

Mustesuihku- ja lasertulostimet siirtävät tekstiä tai kuvia paperille eri menetelmin, mikä johtaa niiden musteiden eroihin. Mustesuihkutulostin suihkuttaa nestemäistä mustetta pieninä pisaroina paperille suuttimien kautta, tuottaen jopa kymmeniä tuhansia pisaroita sekunnissa.

Lasertulostin puolestaan käyttää sähköstaattista kuvaa ja hienojakoista värijauhetta, joka kiinnitetään paperiin kuumentamalla. Tärkein ero on seuraava:
Lasertulostimet hyödyntävät kuivaa värijauhetta, joka sulatetaan paperiin lämmöllä, kun taas mustesuihkutulostimet ruiskuttavat nestemäistä mustetta paperin pinnalle.

Mustesuihkumuste on nestemäinen seos, joka koostuu yleensä vedestä, väriaineista, liuottimista ja sideaineista, muodostaen liuoksen tai dispersion. Lasertulostimen väriaine on sen sijaan kuivaa jauhetta, joka koostuu pääosin muovirakeista ja väripigmenteistä. Väriaineen muovi on usein öljypohjaista polymeeriä, mutta uusimmissa tapauksissa osittain myös kasvipohjaista biopolymeeriä.

Valmistajat lisäävät värijauheeseen pieniä määriä lisäaineita, kuten silikaa ja varauksensäätelyaineita, parantaakseen tulostusprosessia. Laserväriaineen peruskoostumus on yksinkertaistettuna pigmentti ja muovi. Esimerkiksi musta laservärikasetti sisältää yleensä hiilimustapigmenttiä sekoitettuna rakeiseen muovijauheeseen.

Värillisissä laserkaseteissa käytetään syaani-, magenta- ja keltapigmenttejä, jotka sekoitetaan muovijauheeseen haluttujen sävyjen luomiseksi. Lasertulostuksessa jauhe siirtyy paperille ja sulaa kiinni: muovi pehmenee kuumuudessa ja kiinnittää pigmentin paperiin. Tuloste on vedenkestävä ja välittömästi kuiva, koska kyseessä on muovikalvo eikä nestemäinen muste.

Mustesuihkutuloste syntyy eri tavalla: nestepisarat imeytyvät paperiin ja kuivuvat, kun vesi haihtuu. Kuivuminen vie yleensä sekunteja, ja pinta voi olla aluksi kostea, kunnes liuotin haihtuu tai imeytyy paperiin.

Mustesuihkutekniikka mahdollistaa värien tarkan sekoittamisen pisaroita kerrostamalla, mikä tuottaa laajan väriskaalan erityisesti valokuvissa, joissa se luo hienovaraisia liukuvärejä paremmin kuin useimmat lasertulostimet. Lasertulostin puolestaan erottuu terävän tekstin tulostuksessa: muovipigmenttikerros muodostaa tarkan, kontrastirikkaan ja selväreunaisen tekstin, joka on usein tarkempi kuin mustekasetista tuleva kuituihin imeytyvä tulostinmuste.

Laserilla tulostettu jälki on erittäin kestävää: se ei leviä vedessä eikä tahraannu, ellei muovikerrosta fyysisesti naarmuteta pois.

Alla olevassa taulukossa vertaillaan näiden mustetyyppien keskeisiä ominaisuuksia:

Ominaisuus	Mustesuihkumuste	Lasertoneri
Koostumus	Nestemäinen (vesi, väriaineet, liuottimet)	Kuiva jauhe (muovirakeet, pigmentit)
Tulostusprosessi	Mustepisarat suihkutetaan ja imeytyvät paperiin	Jauhe siirtyy ja sulatetaan paperiin lämmöllä
Kuivumisaika	Sekunteja (haihtuminen/imeytyminen)	Välitön (muovi sulaa kiinni)
Vedenkestävyys	Vaihtelee, usein heikompi	Erinomainen (muovikalvo)
Värintoisto	Tarkka, erinomainen valokuville	Hyvä, mutta vähemmän vivahteikas
Tekstin terävyys	Hyvä, mutta voi imeytyä kuituihin	Erinomainen, tarkat ja kontrastikkaat reunat

Yhteenveto

Tulostinmuste on hienostunut yhdistelmä kemiaa ja teknistä osaamista. Yksi pieni mustepisara sisältää vettä, väriainetta, polymeerejä ja monia lisäaineita, jotka on tarkasti valittu varmistamaan korkealaatuinen ja luotettava tulostusjälki.

Musteen koostumus vaihtelee: pigmentti- ja liukoiset väriainepohjaiset musteet, nestemäiset mustesuihkuvärit ja jauhemaiset laservärit eroavat toisistaan. Kaikissa on kuitenkin yhteiset perusosat – väri, liuotin, sideaine ja lisäaineet – jotka toteuttavat samanlaisia tehtäviä eri tavoin.

Kun ymmärrämme musteen koostumuksen, osaamme arvostaa sen roolia jokapäiväisessä elämässä. Pienet mustepisarat mahdollistavat valokuvien, asiakirjojen ja taideteosten tulostamisen eloisin värein sekunneissa. Samalla käy selväksi, miksi alkuperäismusteet ovat kalliimpia niiden kehitystyön vuoksi ja miksi kasettien kierrätys on ympäristön kannalta tärkeää. Seuraavan kerran vaihtaessasi mustekasettia voit nähdä siinä pienen kemiallisen taidonnäytteen, joka on suunniteltu juuri sinun tulostimellesi.

Pigmenttihiukkaset tuottavat voimakkaan ja peittävän väriefektin, mikä on erityisen arvokasta esimerkiksi arkistointiin sopivissa dokumenteissa. Toisaalta pigmentit muodostavat paperin pinnalle ohuen kerroksen, joka voi kulua pois voimakkaassa mekaanisessa hankauksessa, ja kiiltävälle valokuvapaperille tulostettaessa pigmenttimuste voi irrota naarmuuntuessaan.

Pigmenttipartikkelit, jotka toimivat musteessa ikään kuin ”värjättynä jauheena”, voivat myös herkemmin aiheuttaa tulostuspään suuttimien tukkeutumista, jos musteen koostumusta ei ole tarkasti säädetty. Tämän vuoksi pigmenttimusteita käyttävissä tulostimissa hyödynnetään usein suurempia suuttimia tai erikoistekniikoita tukkeutumisen estämiseksi.

Liukoiset väriainepohjaiset (dye) musteet tuottavat poikkeuksellisen kirkkaita ja monipuolisia värejä. Koska väriaine sekoittuu nesteeseen molekyylitasolla tasaisesti, näillä musteilla voidaan luoda sulavia värisiirtymiä ja erityisesti valokuvatulostuksessa eläviä sävyjä.

Väriainepohjainen muste imeytyy paperin kuituihin, mikä nopeuttaa kuivumista ja vähentää tahrojen syntymistä heti tulostuksen jälkeen. Haittapuolena on kuitenkin vesiliukoisuus – jos tuloste kastuu, värit voivat levitä tai sumentua helposti.

Lisäksi auringon UV-säteily voi pitkällä aikavälillä haalistaa väriainepohjaisia värejä nopeammin kuin pigmenttipohjaisia, vaikka väriaineiden valonkestävyyttä on kehitetty jatkuvasti.